Tällä sivustolla käydään läpi, miten substantiivit ja verbit on merkitty Enkel svenska – sivun sanastoissa ja miten eri muotoja käytetään.
1. Substantiivit sanastossa
Sanalistoissa on kirjoitettu substantiivit eli nimisanat kokonaisuudessaan seuraavasti:
en kund, -en, -er, -erna, joka luetaan en kund, kunden, kunder, kunderna.
- en kund on epämääräinen muoto yksiköstä.
- kunden on määräinen muoto yksiköstä.
- kunder on epämääräinen muoto monikosta.
- kunderna on määräinen muoto monikosta.
Substantiiveissa on 5 eri ryhmää, jotka erotetaan epämääräisen monikon perusteella.
Ensimmäinen ryhmä päättyy muotoon –or (väskor).
Toinen ryhmä päättyy muotoon -ar (tallrikar).
Kolmas ryhmä päättyy muotoon -er (kunder).
Neljäs ryhmä päättyy muotoon -n (märken).
Viides ryhmä on ilman päätettä (spel).
Muista, että s-monikkoa ei ole muuten kuin sanassa en partner, -, s.
Ensimmäinen, toinen ja kolmas ryhmä on yleensä en-sukuiset sanat.
Neljäs ja viides ryhmä on ett-sukuisia sanoja, paitsi viides ryhmä, jossa voi olla myös en-sukuisia sanoja (en studerande, en läkare).
Milloin substantiivien muotoja käytetään?
- esimerkkisana en kund = epämääräinen muoto yksikössä.
a) uusi asia, ensimmäistä kerran mainitaan.
b) yksikön lukusana on edessä = en kund.
c) omistusmuoto on edessä = min kund, Affärens kund.
d) jokin pronomini, joka vaatii epämääräistä muotoa = esim. någon, ingen, varje, denna kund.
- esimerkkisana kunden = määräinen muoto yksikössä.
a) asia mainittu tai asioita on vain yksi tai se on muuten tuttu asiayhteydessä.
b) jokin pronomini, joka vaatii määräistä muotoa on edessä= den här kunden, hela kunden.
c) usein prepositioilmauksissa = i skolan, på jobbet, med kunden.
- esimerkkisana kunder = epämääräinen muoto monikossa.
a) on kyse epämääräisestä määrästä asioita = Jag träffar kunder i dag.
b) monikon lukusana edessä = två kunder.
c) omistusmuoto on edessä = Firmans kunder, Våra kunder.
d) jokin pronomini, joka vaatii epämääräistä muotoa = några kunder, många kunder, dessa kunder.
- esimerkkisana kunderna = määräinen muoto monikossa.
a) on kyse määräisestä muodosta sisällöllisesti = Jag träffade kunderna redan.
b) merkitys on merkityksessä ”kaikki” = Kunderna var intresserade av firman.
c) jokin pronomini, joka vaatii määräisen muodon = båda kunderna, de här kunderna.
2. Verbit sanastossa
Verbeillä on neljä taivutusmuotoa.
Ne on merkitty sanastossa seuraavasti, esimerkkinä verbien ykkösryhmän taivutus:
jobba, jobbar, jobbade, jobbat työskennellä.
Käytä näitä neljää muotoa seuraavasti:
1. jobba, työskennellä
– perusmuoto.
– Käytä ensimmäistä muotoa, kun suomen kielessäkin on perusmuoto eli yhdessä toisen verbin kanssa.
– Jag ska jobba varje dag. Minä aion työskennellä joka päivä.
Muiden kuin apuverbien kanssa verbin perusmuodon edessä on yleensä perusmuodon tunnus att.
– Jag tycker om att jobba. Tykkään työskennellä.
– Det är trevligt att jobba. On mukava työskennellä.
2. jobbar
työskentelen, työskentelet, työskentelee, työskentelemme, työskentelette, työskentelevät.
– preesens, nykyhetki.
– Käytä toista muotoa, kun kerrot mitä teet nyt tai lähitulevaisuudessa.
– Jag jobbar idag och i morgon. Minä työskentelen tänään ja huomenna.
3. jobbade
työskentelin, työskentelit, työskenteli, työskentelimme, työskentelitte, työskentelivät.
– imperfekti, mennyt aika.
– Käytä kolmatta verbimuotoa, kun kerrot mitä teit esimerkiksi eilen.
– Jag jobbade igår. Minä työskentelin eilen.
4. jobbat
työskennellyt.
– Käytä tätä verbimuotoa vain yhdessä apuverbin har tai hade kanssa. Se ei ole koskaan yksin.
A. har jobbat
olen työskennellyt.
– perfekti.
– Jag har jobbat varje dag. Minä olen työskennellyt joka päivä.
B. hade jobbat
olin työskennellyt.
– pluskvamperfekti
– Jag hade jobbat. Minä olin työskennellyt.
Jos tarvitset kertausta muiden verbiryhmien taivutukseen, katso opetus Papegojan-sivustolta.